Muistan erään kerran, kun asuimme vielä Espanjassa, eikä kolmas lapsemme ollut vielä syntynyt. Ajelin rannalle tyttärieni nukkuessa takapenkillä ja kyyneleet valuivat vuolaasti pitkin poskiani. Tämä oli ollut taas yksi niistä päivistä. Yksi niistä monista, joina oli saanut kantaa uhmaa sylissään, ottaa yhteen rajojaan kokeilevan taaperon kanssa ja törmätä omaan riittämättömyyteensä oikein toden teolla.
Muistan katsoneeni peilistä rauhallista takapenkkiä, enkä edes yrittänyt estellä kyyneleiden tulvaa. Olin matkalla hakemaan miestäni hänen työpaikkansa järjestämästä Team Building päivästä. Heidän ohjelmaansa oli kuulunut muun muassa ratsastusta, surffausta sekä lounas rannalla. Päivän tehtävänä oli kohottaa ryhmähenkeä ja parantaa työilmapiiriä sekä jaksamista toimistolla.
Älkää ymmärtäkö väärin, vaikka itkin, olin kyllä onnellinen mieheni puolesta. Mielestäni oli hienoa ennen kaikkea se, että joku oli huolissaan hänen jaksamisestaan. Vilkaisin taas peilistä takapenkin puoleen. Ajattelin, että siellä nukkuivat rakkaimpani, kaksi ainutlaatuista ihmisen alkua, joiden elämän ensimmäisiä vuosia yritin rakentaa uupuneella yhden ihmisen tiimilläni. Tai ainakin siltä minusta sinä hetkenä tuntui.
Toki tiesin, että me muodostimme mieheni kanssa tiimiin, jossa hänen rooliinsa kuului pääsääntöisesti elannon hankkiminen. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä roolien jakautuminen on ollut perheemme dynamiikan kannalta hyvä valinta. Olen myös edelleen sitä mieltä, että kotiäitiys on yksi elämäni parhaimmista valinnoista.
Se mitä haluan sanoa on, että minä näen sinut. Sinut, joka ehkä juuri nyt luet tätä syli täynnä uhmaa ja mieli täynnä syyllisyyttä. Näen väsymyksesi. Tiedän, että myös sinä nauttisit Team Building päivästä ja olisit sen ansainnut. Muista, että elämässäsi on ohikiitävä hetki, josta kuitenkin rakentuu jotain suurenmoista sinun rakkaittesi loppuelämäksi. Et ole yksin, olemme osa samaa tiimiä. Jumala pitää myös meistä ja väsyneistä mielistämme huolen. Hän rakentaa ja vahvistaa meitä, Hänen ominaan ja Hänen tiimissään me jaksamme.
“Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” Filippiläisille 4:13
Ei kommentteja